Jo parina iltana peräkkäin on ovelleni koputettu. Oven takana on hymyillyt naapuri kädessään lautasellinen kanelintuoksuista jälkiruokaa. On taas aşuren aika.
Aşure on perinteikäs herkku, jota valmistetaan muslimikalenterin ensimmäisen kuukauden, Muharremin aikaan. Aşure tehdään erityisesti ystäville ja naapureille, ei niinkään itselle.
Vanhan tarinan mukaan ensimmäinen aşure tehtiin Nooan arkissa. Kun vedenpaisumus oli ohi ja arkki rantautunut Ararat-vuoren huipulle, pelastautuneet halusivat juhlistaa tapahtumaa. Valmistettiin makea jälkiruoka kaikista niistä aineksista, joita arkissa sattui olemaan: vehnästä, riisistä, kuivista hedelmistä, pähkinöistä, kikherneistä, manteleista ja aprikooseista. Nykyisin aşuren ainekset vaihtelevat sen mukaan, mitä emännällä sattuu olemaan. Pohjana käytetään kuitenkin yleensä viljaa ja esimerkiksi riisiä.
Resepti on kuta kuinkin seuraava:
Vehnän jyvät liotetaan vedessä yön yli. Seuraavana päivänä ne keitetään. Vehnän voi jättää poiskin ja käyttää riisiä tai molempia. Kun keitetty riisi-vehnäseos on jäähtynyt, mukaan lisätään keitettyjä valkoisia papuja, keitettyjä kikherneitä tai fava-papuja ja suurusteeksi teelusikallinen esim. perunajauhoja tai vehnäjauhoja.
Seos kiehautetaan uudelleen, ja loppuvaiheessa lisätään erilaisia tuoreita tai kuivahedelmiä kuten omenaa, aprikoosia, appelsiinia, viikunoita, rusinoita ja sokeria maun mukaan. Jälleen seos kiehautetaan. Kun asure on jäähtynyt, se annostellaan kuppeihin ja päälle ripotellaan esimerkiksi kanelia, neilikkaa, seesamin siemeniä, pähkinöitä, granaattiomenan siemeniä ja muita mausteita oman maun mukaan.
Versioita lienee yhtä useita kuin on kokkejakin, joten vapaasti soveltamaan. Afiyet olsun!
