Niinhän sitä sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Sama pätee rakentajiin. Perheyrityksessä työtahti on välillä niin tiivis, ettei omia nurkkiaan ehdi korjailla. Viime viikonloppuna sitten rysähti: jo pitkään notkunut astiakaapin hylly tuli alas, ja kymmenkunta lautasta särkyi. Ei niistä lautasista niin väliä, pääasia ettei kolmivuotias tyttäremme osunut alle. Mieheni tarttui välittömästi puhelimeen ja tilasi paikalle ustan.
Usta on yleisnimitys ammatilaiselle. Hän voi olla puuseppä, lukkoseppä, putkimies tai vaikkapa kampaaja – usta on mestari, joka osaa työnsä hyvin. Työkalupakki on turkkilaisessa kodissa lähes tarpeeton, sillä aina kun tarvitaan korjaajaa, kutsutaan usta paikalle.
Puuseppä-usta tuli kotiimme apupoika kannoillaan. Akkuporakone toisessa ja metrimitta toisessa kädessään hän kiersi läpi asuntomme epäkohdat. Astiakaapin kohdalla hän loi merkitsevän katseen, josta ymmärsin, että olisi kannattanut teettää kaapit alunperinkin hänellä.
Usta vaihtoi kirjakaapin vetimet, lisäsi astiakaappiin hyllyn, tsekkasi naulakon katkenneet koukut, korjasi lipaston laatikot, otti mitat kylppäristä ja kertoi tekevänsä sinne kokonaan uuden kaapiston. Ihanaa. En enää ikinä nalkuta miehelleni kodinkorjaushommista. Riittää, että hän osaa soittaa puhelimella. Usta hoitaa loput.
PS. Seastarilaisille tiedoksi: tämä supermies on tehnyt myös Sea Starin keittiöt ja kylpyhuoneen kaapit.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hei, tämä oli hyvä tieto tämä usta. Meilläkin kävi korjaaja ja jossain yhteydessä mainitsi, ilmeisen ylpeänä, olevansa usta.
Usta tuntuu erittäin ammattitaitoiselta ja luotan, että asiat nyt hoituvat. Ilman juttuasi, Minna, en olisi ymmärtänyt, mitä moinen usta tarkoittaa, ammatillisen osaamisen kyllä huomasin. Nyt osaan vaatia paikalle ustaa, jos tuntuu, että hommia tehdään "vähän sinne päin".
Kiitos näistä paikallistuntemusta lisäävistä jutuista!
Lähetä kommentti